Gottfried Helnwein | ESSAIS | Textes internationaux

Teksti: Virpi Wuori Kuva: Gottfried Helnwein
Unikankare haastatteli itävaltalaista taidemaalari ja valokuvaaja Gottfried Helnweinia Wäinö Aaltosen museossa ennen hänen retrospektiivisen näyttelynsä avajaisia. Teema, johon Helnwein palaa aina uudelleen, on ihmisen julmuus ja toisaalta haavoittuvuus, fyysinen ja psyykkinen kipu, jonka yhtenä symbolina hän käyttää teoksissaan kylmiä metalli-instrumentteja pehmeän ja haavoittuvan ihon rinnalla. "Työni lähtökohtana on dialogi katsojan kanssa. Jos olisin yksin autiolla saarella, maalaamisessa ei olisi mitään mieltä. Haluan vaikuttaa kuvillani ihmisiin. Siksi aikakauslehdet ja etenkin suuret ulkojulisteet ovat olleet minusta tärkeä kanava saada kuvani niin monien ihmisten ulottuville kuin mahdollista." Niinpä Helnwein on johdonmukaisesti kiinnostunut esittelemään taidettaan myös tietoverkossa.


		2000 Unikankare kuvataide Finland Virpi Wuori GOTTFRIED HELNWEIN HELNWEIN HAASTAA VUOROPUHELUUN Teksti: Virpi Wuori Kuva: Gottfried Helnwein Unikankare haastatteli itävaltalaista taidemaalari ja valokuvaaja Gottfried Helnweinia Wäinö Aaltosen museossa ennen hänen retrospektiivisen näyttelynsä avajaisia. Teema, johon Helnwein palaa aina uudelleen, on ihmisen julmuus ja toisaalta haavoittuvuus, fyysinen ja psyykkinen kipu, jonka yhtenä symbolina hän käyttää teoksissaan kylmiä metalli-instrumentteja pehmeän ja haavoittuvan ihon rinnalla. "Työni lähtökohtana on dialogi katsojan kanssa. Jos olisin yksin autiolla saarella, maalaamisessa ei olisi mitään mieltä. Haluan vaikuttaa kuvillani ihmisiin. Siksi aikakauslehdet ja etenkin suuret ulkojulisteet ovat olleet minusta tärkeä kanava saada kuvani niin monien ihmisten ulottuville kuin mahdollista." Niinpä Helnwein on johdonmukaisesti kiinnostunut esittelemään taidettaan myös tietoverkossa. Gottfried Helnwein, Finland, www.unikankare.net


		Gottfried, 4 v. Helnweinin keskeisen tematiikan takana ovat sodan julmuudet ja sodanjälkeisen ilmapiirin ahdistuneisuus. "Ihmiset olivat vakavia, koskaan ei naurettu. En voinut ymmärtää, mistä oli kysymys, koska asioista ei puhuttu. Minulla oli tunne että jotakin kauheaa on tapahtunut, mutta en tiennyt mitä. Sen lisäksi minuun vaikutti valtavasti katolisen kirkon kuvasto ristiinnaulittuineen ja kidutettuine pyhimyksineen. Olen käsitellyt uskonnollisia aiheita madonnamaalausteni lisäksi muun muassa kolmiosaisissa teoksissani Valtuutettujen laulu (1986) ja Salainen eliitti (1993), jotka ovat saaneet muotonsa ovellisesta alttarikaapista."